Katse asiointikokemukseen! Digisfäärin esipäivässä kehitettiin oppijan ja tutkijan polkuja

Digisfäärin alla Aalto-yliopiston ja CSC:n yhteistyöllä toteutettu workshop-päivä kokosi koulutuksen asiantuntijoita jäsentämään, kehittämään ja rakentamaan korkeakoulujen oppijan ja tutkijan polkuja. Yli 80 ilmoittautunutta osoitti asiakaskokemuksen olevan korkeakouluille ajankohtainen aihe.

Kuvateksti: Ani-Jatta Immonen, Aalto ja Stina Westman, CSC toivottivat auditoriollisen väkeä tervetulleeksi päivän matkalle kehittämään asiointipolkuja.

Aamu alkoi alustuksilla, joiden pitäjät – etunenässä oppilaan, opettajan ja tutkijoiden tuen rooleissa toimivat – antoivat korkeakoulujen arjesta ja käytössä olevista palveluista kokonaiskuvan tulevien ryhmäpohdintojen konkreettiseksi pohjaksi.

Kuvateksti: Aalto-yliopiston opiskelija Lumi Ketola alusti työryhmiä oppilaan arjesta. Muina alustajina kuultiin Aallon tutkimuksen it-palveluista vastaavaa Juha Juvosta, Kajaanin ammattikorkeakoulun lehtori Joona Tolosta sekä CSC:n johtaja Pekka Lehtovuorta.

Ideointia ja antoisaa keskustelua pisteeltä toiselle

Workshopiin osallistujat jakaantuivat pienryhmiin. Työstö oli organisoitu järjestämällä oppilaan ja tutkijan polkujen pohdintaan eri teemaisia ideointipisteitä, jossa vetäjä johti keskustelua ja kirjasi ylös ryhmän ajatuksia. Polkuja tarkasteltiin rinnan ja osallistujia kannustettiin vaihtamaan polkua näkökulmien monipuolisuuden varmistamiseksi.

Teemoina toimivat tutkijan polun osalta tutkimustiedon hallinta, palvelut tutkijalle ja analytiikka palveluiden kehittämiseen. Oppijan polkua taasen jäsennettiin avointen oppimateriaalien, MyData-profiilin ja identiteetin hallinnan sekä palveluiden kehittämisen näkökulmista.

– Esipäivä tarjosi rennon ja vapaamuotoisen workshop-päivän hahmottaa asiointipolkujen kehittämistarpeita, totesi CSC:n asiakasratkaisupäällikkö Aki Reinimäki.

Hyväksi havaittua konseptia, jonka tunnelmaa hän kuvasi lämminhenkiseksi ja eteenpäin vieväksi, ei pidä hukata jatkossakaan.

– Monet haasteet ovat tyypillisesti yhteneväisiä eri toimijoilla. Workshopin antina löydettiinkin hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin helposti jakaa korkeakoulujen ja palveluntuottajien välillä, kertoi puolestaan CSC:n asiakasratkaisupäällikkö Juhani Huttunen esipäivän löydöksistä.

Reinimäki ja Huttunen korostivat, että analysoimalla ja kanavoimalla päivästä kirjatut hyvät nostot heti oikeisiin paikkoihin, varmistetaan polkujen kehittämisen jatkuvuus. Tämän workshop-päivän lopputulema onkin tarkoitus käsitellä aiheisiin sopivissa yhteistyöfoorumeissa. Osa aiheista lähtee puolestaan jatkokäsiteltäväksi korkeakoulujen yhteisen Ideapankki –prosessin kautta.

Katso Aki Reinimäen ja Juhani Huttusen haastattelu kokonaisuudessaan>

Oppijan polku – palvelut opetuksen arjessa

Joona Tolonen, vanhempi lehtori Kajaanin ammattikorkeakoulusta, kertoi KAMK:in tietojärjestelmien koulutusohjelman konesalipuolen opiskelijoilla olevan eurooppalaisellakin vertailulla ainutlaatuinen asema oman opetuskäyttöön varatun konesalinsa ansiosta.

– Opiskelijat pääsevät heti ensimmäisenä vuonna vastaamaan konesalista, hän iloitsi.  

Hän korosti kattavan käytännön harjoittelun, teoreettisella opetuksella tuettuna, valmistavan kaikista parhaiten uusia osaajia työelämän tarpeisiin.

Tolosen mukaan myös yhteistyön Kajaanin Rehnforsin rannassa omia konesalejaan ylläpitävän CSC:n kanssa olevan läheistä. Erilaiset yhteisprojektit mahdollistavat opiskelijoiden tehdä käytännön työtä CSC:n maailmanluokan ympäristöissä, esimerkiksi saamassa kullanarvoista oppia laitetila-asennuksiin tai palveluiden käyttöönottoon.

CSC:n palvelut korkeakouluille saavat Toloselta kiitosta. Näin myös uusi palveluiden käyttöä ohjaava itsepalveluportaali my.csc.fi, jota hän kehuu hyvin suunnitelluksi ja helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi.

– On upea juttu, että pääsemme opiskelijoiden kanssa vaikkapa supertietokoneeseen kiinni. Vähemmälle huomiolle jäävät helposti palvelut, kuten infrapalveluiden virtualisointi, Notebooks tai Funet Filesender, jolla voi välittää suuria tiedostoja. Hyviä palveluita ovat myös vaikkapa docs.csc.fi, johon on kuvattuna tietoa ja ohjeita CSC:n palveluiden käyttöön tai Fairdata –palvelun IDA tutkimus- ja projektitietojen asianmukaisen tallentamisen ja hyödynnettävyyden varmistamiseksi, hän listasi kannustaen jokaista korkeakoulua ja opiskelijaa tutustumaan CSC:n palveluvalikoimaan.

Katso Joona Tolosen haastattelu kokonaisuudessaan>

Tutkijan polku – palvelut tutkijan arjessa

Aalto-yliopiston tutkijavirta on Suomen mittakaavassa suuri, sillä vaihtuvuus tulevien ja lähtevien tutkijoiden osalta on tuhannen tutkijaa suuntaansa. Hyvä osa tutkijoista tulee myös ulkomailta.

– Siinä missä opiskelijoiden palveluihin vihkiminen tapahtuu opettajan opastamana, on tutkija helposti melko yksin palveluiden löytämisen ja niihin perehtymisen kanssa, kuvasi tilannetta Aallon tutkimuksen it-palveluista vastaava Juha Juvonen.

Vinkkejä antavat toki tutkijakollegat, mutta tarvitaan luonnollisesti myös markkinointia ja CSC:n järjestämää koulutustarjontaa palveluiden käytöstä.

Juvonen kertoi Aallon tekevän yhteistyötä CSC:n kanssa löytääkseen parhaat keinot tutkijoiden tukemiseksi.  Esimerkkeinä hän mainitsi väitöstilaisuuksien yhteydessä pidetyt infot, campus-kiertueet sekä Aallon tiloihin saadun CSC:n lähituen.

– Tutkijan palveluiden kehittämisessä on tärkeää ymmärtää palveluiden tuottama lisäarvo tutkijalle. Myös statistiikka olemassa olevien palveluiden käytöstä eri kohderyhmittäin auttaisi kehittämään ja suuntaamaan palvelutarjontaa, totesi hän viitaten Digisfäärin esipäivän workshopissakin ideoituun tietovaihtoon CSC:n ja korkeakoulujen kesken.

Palveluiden käytöstä valtaosa tutkijoiden tarpeista suuntautuu datanhallinnan ja pitkäaikaissäilytyksen pariin eli Fairdata-palveluihin. Pienempi, mutta aktiivinen joukko, tarvitsee kovan luokan laskentatehoa vaativia supertietokonepalveluita.

Juvonen näki uuden datanhallinnan ja suurteholaskennan kansallisen toimintaympäristön tuovan entistä laajemman käyttäjäkunnan palveluille.

– Esimerkiksi keinoälyllä tehtävä taide, joka tuo taustaltaan erilaisella osaamisella varustettuja käyttäjiä tieteelliselle laskennalle. On varauduttava tukemaan ihan erityyppistä tieteellistä laskentaa, hän korostaa viitaten jokaisen tieteenalan datakeskeisyyden nousuun ja sitä kautta eri alojen tutkijoiden tuloa myös laskentakapasiteetin käyttäjiksi.

Katso Juha Juvosen haastattelu kokonaisuudessaan>

Kääritään hihat – maailmanluokan palvelut tutkimuksen ja opetuksen haltuun

Suomi on investoi ja kehittää jatkuvasti korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen palveluita ja ICT-infrastruktuuria.

Kansallisen datanhallinnan ja –laskentapalveluiden ekosysteemi päivittyy vaiheittain uusilla, tehokkaammilla laitteilla ja datanhallinnan palveluilla, niin kansallisen kuin EU-vetoisen kehityksen myötä.

Tekoälytutkimusta ja yhä moninaisemmin eri tieteenaloja palveleva kokonaisuus tukee suomalaista osaamista, tutkimusta ja TKI-innovaatioita ja tätä kautta kilpailukykyämme.

– Investoinnin hyödyntäminen vaatii kaikilta tahoilta yhteistyötä ja panostamista osaamiseen käyttää uusia palveluita täysimääräisesti, kannusti Pekka Lehtovuori, CSC:n tutkimuksen palveluista vastaava johtaja eri osapuolia yhteisiin talkoisiin palveluiden käyttöönottamisen varmistamiseksi.

Katso Pekka Lehtovuoren haastattelu kokonaisuudessaan>

Hyviä linkkejä

Tiesitkö, mitkä kaikki CSC:n palvelut ovat veloituksetta korkeakoulujen oppilaisen ja tutkijoiden käytettävissä? Lue lisää>

Itsepalveluportaali palveluiden käyttöön – My.csc.fi

Digifäärin esipäivän 30.10.2019 muistiinpanot ja taustamateriaalit

Tutustu esipäivän antiin alustusmateriaalien ja yhteenvedon kautta.

Workshopien apuna toimivat Olli Oppijan ja Tuula Tutkijan tarinat.
Päivässä kuullut alustuspuheenvuorot löytyvät ohjelman liitteinä.
Yhteenveto esipäivästä.

Pääkuva: Adobe Stock

Kuvituskuvat: Nina Lundahl, Mikael Kanerva

Julkaistu alunperin 19.12.2019.

Lisää tästä aiheesta » Siirry sisältöihin ja uutisiin »