Oppimisanalytiikkaa edistämässä

Oppimisanalytiikka on yksi tämän hetken keskeisimmistä teemoista koulutuksen kehittämisessä. Sen avulla edistetään opiskelijan oppimista, tarjotaan työkaluja opetuksen tueksi ja hyödynnetään arvioinnissa sekä osana tiedolla johtamista. Tärkeimpiä kysymyksiä tällä hetkellä ovatkin, mitä analytiikalla halutaan saavuttaa tai millaista parannusta sen hyödyntämisellä tavoitellaan. Muun muassa nämä kysymykset olivat työpajassa vahvasti esillä.

Tilaisuudessa osallistujat saivat oppimisanalytiikan asiantuntijoiden johdolla tutustua monipuolisesti analytiikan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Keskeinen teema oli, miten analytiikka tukee koulutusta kokonaisuutena. Opetuksen ja oppimisen lisäksi analytiikkaa halutaan hyödyntää muun muassa johtamisen sekä organisaatiokehityksen tueksi. Esimerkiksi Aalto-yliopiston tavoitteena on olla vielä aiempaa enemmän tiedolla johdettu yliopisto. Analytiikka toimii tämän mahdollistajana.

Kiinnostusta ja intoa on laajalti, joten analytiikka tulee oppimiseenkin nyt vauhdilla ja sen hyödyntämisellä pystytään tulevaisuudessa tekemään uusia avauksia. Selkeänä viestinä oli kuitenkin, että tärkeää olisi pysähtyä ja tunnistaa tarpeet analytiikan käyttämiselle. Kysyä, mitä hyötyä analytiikasta on omalle organisaatiolle, opiskelijoille, opettajille, opetuksen kehittäjille ja johdolle; mihin analytiikan avulla halutaan päästä; ja mitkä analytiikan tuomat muutokset ovat organisaatioille tärkeitä.

Yksi mielenkiintoisista puheenvuoroista esitteli SHEILA-projektin, jonka tavoitteena on rakentaa eurooppalainen oppimisanalytiikan käytäntö. Analytiikka-asiat ovat osittain organisaatioiden sisäinen asia, mutta viitekehystyötä tehdään myös kansallisella tai jopa kansainvälisellä tasolla. Yi-Shan Tsai Edinburghin yliopistosta kertoi, että projektissa kehitetyt toimintatavat on koettu hyödyllisiksi. Pitäisikö meidän Suomessakin organisoitua paremmin analytiikan hyödyntämisen tueksi? Löytää yhdessä suunta, miten yhdistää algoritmit ja pedagogiikka toimivaksi kokonaisuudeksi? Työpajassa kävi jälleen ilmi, että heti alkuun tarvitaan määritelmä sille, mitä kaikkea oppimisanalytiikalla tarkoitetaan Suomessa tai mitä sillä ymmärretään.

Kansallinen oppimisanalytiikan viitekehystyö on alulla, ja sitä tehdään muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen analytiikkajaoston toimesta. Samalla kun organisaationne miettii omia tarpeitaan, olette tervetulleita osallistumaan työhön, jonka tavoitteena on luoda kansallisia suuntaviivoja oppimisanalytiikan hyödyntämiseen ja helpottaa sitä kautta analytiikan käyttöönottoa.

Keskustelu oppimisanalytiikasta jatkuu IT-päivien yhteydessä, Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yhdessä CSC:n kanssa järjestämässä esipäivässä 5.11.2018. Jatkuvan oppimisen digiloikka -foorumissa on tavoitteena kehittää ja yhdistää opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden käyttöön parhaita digitaalisia palveluja ja oppimista tukevia ratkaisuja. Tällä kertaa teemoina ovat analytiikka ja liike- ja työelämän sekä koulutus- ja tutkimustoimijoiden yhteistyö.

Eurooppalaisten korkeakoulujen tietohallinnon yhteistyöorganisaatio EUNIS (European University Information Systems organisation) tuo yhteen korkeakoulutuksen tietotekniikan osaajat kehittämään ja jakamaan parhaita käytäntöjä tietojärjestelmiin liittyen. Yhteistyötä tehdään erityisesti EUNISin työryhmien kautta. www.eunis.org
 

Kuva: Kalle Kataila

Julkaistu alunperin 29.10.2018.

Lisää tästä aiheesta » Siirry sisältöihin ja uutisiin »