CSC SuomiAreenassa: Liian nössöjä EU:hun – lobbaavatko muut yhteiset rahat
EU-rahoituksella voidaan tukea Suomen kansainvälistymistä ja parantaa maan kilpailukykyä – hyödyt Suomelle ovat selvät. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI) haussa Suomi on menestynyt kohtuullisesti, vaikka Euroopan unionin ja Suomen välisessä kokonaisrahaliikenteessä Suomi jää nettomaksajaksi.
Vielä on petrattavaa. Tekesin vuonna 2015 julkaiseman raportin mukaan EU:lta saamamme TKI-rahoitus laahaa selvästi muita verrokkimaita jäljessä mukaan lukien esimerkiksi Hollanti sekä muut Pohjoismaat.
CSC järjestää 13. heinäkuuta Porin SuomiAreenassa paneelin, jossa käydään keskustelua lobbaamisesta sekä Suomen ja suomalaisten EU-vaikuttamisesta. Miksi Suomi jää jälkeen muita Pohjoismaita? Miksi emme aja vahvemmin omaa asiaamme?
Tilaisuudessa äänen pääsevät kokeneet Brysselin vaikuttajat, poliittiset päättäjät ja T&K-rahoitushauissa menestyneet edelläkävijät. Tapahtuman juontaa Jukka Niva Yleisradiosta.
– EU-rahoitus tarjoaa suomalaiselle tutkimukselle ja tuotekehitykselle merkittäviä mahdollisuuksia. CSC pyrkii yhteiskunnallisena yrityksenä herättämään keskustelua tärkeistä teemoista. Erityistehtävämme on edistää suomalaisen osaamisen ja tutkimuksen edellytyksiä ja sitä kautta koko yhteiskunnan etua. Haluamme olla aktiivisesti mukana kotiuttamassa EU-rahaa yhdessä korkeakoulujen ja tutkijoiden kanssa hankkeissa, joilla on tuntuvia vaikutuksia Suomeen, Suomen kilpailukykyyn ja meidän kaikkien hyvinvointiin, sanoo CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski.
CSC:n paneelikeskustelun osallistujat 13. heinäkuuta Porissa.
Miksi Ruotsi ja Tanska ajavat ohi?
EU:ssa panostetaan mittavia summia tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmiin, ja pyritään sitä kautta vahvistamaan talouskasvua sekä lisäämään työpaikkoja. Esimerkiksi unionin suurimman TKI-rahoitusohjelman, Horisontti 2020:n raameissa jäsenvaltioille jaetaan lähes 80 miljardia vuosina 2014–2020.
Vaikka suomalaisten hakuaktiivisuus on suurta, onnistumisissa häviämme selvästi esimerkiksi lähinaapureillemme Ruotsille ja Tanskalle. Horisontti 2020 -rahoitusta tuli vuoden 2017 alkuun mennessä Suomeen yhteensä lähes 450 miljoonaa euroa, kun Tanskassa päästiin lähes 555 miljoonaan ja Ruotsissa jopa 782 miljoonaan euroon. Kaiken kaikkiaan menestyksekkäimpiä hakijoita ovat onnistumisprosentin perusteella olleet Ranska, Belgia, Itävalta ja Viro, Suomen jäädessä vasta sijalle 16.
Yhteistyötä tarvitaan
EU-hankehaku edellyttää työlästä valmistelua, joka vaatii henkilöresursseja ja osaamista. Suomeen kaivattaisiin enemmän yhteistyötä eri toimijoiden välille.
– Vaikuttamistyötä tarvitaan paljon enemmän, jo ennen kuin rahoitushakujen suunnittelu aloitetaan. Virallisten kanavien kautta toimiminen ei riitä, vaan on löydettävä ne kanavat, joilla on oikeasti merkitystä. Suomalaisten toimijoiden tulisi puhaltaa yhteen hiileen. Jaossa olisi satoja miljoonia euroja tieteeseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin, mutta Suomi ei osaa hyödyntää näitä mahdollisuuksia riittävän hyvin, pohtii EU- ja yhteiskuntasuhteiden kehityspäällikkö Irina Kupiainen CSC:ltä.
– Yksi asia ainakin pitäisi korjata. Jalkatyötä Brysselin suuntaan täytyy lisätä, vaikka lobbaus voi välillä meistä suomalaisista tuntuakin epämiellyttävältä. Paikan päällä osallistuminen, epävirallisen tiedon hakeminen ja verkostojen rakentaminen ovat asioita, joiden arvoa ei Suomessa vieläkään täysin tunnisteta. Vaarana on, että jos mahdollisuuksia ei täysimittaisesti hyödynnetä, rahoitus ja sen myötä osaaminen, kasvu ja uudet mahdollisuudet valuvat muihin EU-maihin, Kupiainen sanoo.
Tule mukaan keskustelemaan kanssamme SuomiAreenaan 13. heinäkuuta kaupungintalon pihalle kello 17.00 alkaen. Panelisteina ovat kansanedustaja Sari Multala, meppi Miapetra Kumpula-Natri, professori Minna Palmroth, Euroopan komission DG-CONNECT-yksikön apulaispäällikkö Anni Hellman sekä Gasera Oy:n toimitusjohtaja Ismo Kauppinen. Tauoilla kuulemme puheenvuorot N2 Comms -viestintätoimiston osakkaalta Panu Laturilta sekä EU-vaikuttamisen ammattilaiselta Kaisa-Maria Soro-Pesoselta viestintätoimisto Kreab Brysselistä. On aika lopettaa puhuminen EU:sta hahmottomana jättiläisenä. Keskitytään sen sijaan aitoihin konkreettisiin hyötyihin meille kaikille suomalaisille.