Datanhallinnan ja laskennan infrastruktuurihankinta palvelee laajasti Suomen tutkimuskenttää

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa yhdessä tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden kanssa vuosien 2017−2021 aikana datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien, palveluiden ja osaamisen kehittämisohjelman (DL2021). Tammikuussa 2018 kehittämisohjelman ohjausryhmä käsitteli ja hyväksyi infrastruktuurin hankintasuunnitelman. Opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n kanssa infrastruktuurihankinnan käynnistämisestä.

Hankittava datanhallinnan ja laskennan infrastruktuuri tukee yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja opetustoimintaa. Se tukee myös kansallista innovaatiotoimintaa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten hyödyntäessä perustutkimuksen tuloksia elinkeinoelämän kanssa tekemässään yhteistyössä.

Uusi infrastruktuuri varmistaa suomalaisen tutkimusyhteisön kansainvälisen kilpailukyvyn data- ja laskentakeskeisillä tutkimusaloilla.

– Hankinta laajentaa CSC:n asiakaskuntaa merkittävästi nykyisestä, ennakoi varatoimitusjohtaja Tiina Kupila-Rantala CSC:stä. Nykytilaan verrattuna se edistää erityisesti tekoälytutkimusta ja tekoälyn käyttöä työkaluna tutkimuksessa sekä parantaa dataintensiivisen laskennan edellytyksiä, Kupila Rantala jatkaa.

Uusi infrastruktuuri asiakkaiden käyttöön keväällä 2019

Infrastruktuuri on suunniteltu asennettavan kahdessa päävaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa asennettava laskentakapasiteetti tulee asiakkaiden käyttöön maaliskuun loppuun mennessä vuonna 2019, toinen vaihe valmistuu maaliskuussa 2020. Kolmannessa vaiheessa vuosien 2019−2021 aikana kapasiteettia täydennetään myöhemmin ilmenevien käyttäjätarpeiden mukaan.

– Vaiheistus on suunniteltu optimoimalla olemassa olevan infrastruktuurin jäljellä oleva elinkaari. Lisäksi mahdollistetaan teknologioiden oikea-aikainen hankinta ja pyritään myös minimoimaan mahdolliset katkokset palveluiden tuotannossa, selventää CSC:n vanhempi sovellusasiantuntija Sebastian von Alfthan.

Osaamisen kehittäminen keskeistä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on joulukuussa 2017 sopinut CSC:n kanssa datanhallinnan ja laskennan asiantuntijatuen ja koulutuksen vahvistamisesta. Investoinnilla tuetaan niin CSC:n oman osaamisen kuin laajenevan käyttäjäkunnan osaamisen kehittämistä.

Tiedeasiainneuvos Erja Heikkisen (OKM) mukaan keskeistä on, että CSC pystyy vastaamaan laadukkaasti kasvavien käyttäjämäärien vaatimuksiin sekä tarjoamaan uusien tutkimusalojen tarvitsemia koulutus- ja tukipalveluita. Samalla helpotetaan paikallista asiantuntijatukea tutkimusorganisaatioissa.

Ohjausryhmä jatkaa työtään osaamisen ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi

Kehittämisohjelman ohjausryhmä koostuu ministeriöiden, tutkimusorganisaatioiden, tutkimusrahoittajien ja yritysten edustajista. Tutkimusinfrastruktuurihankinnan valmistelun lisäksi ohjausryhmän tehtävänä on aktivoida sekä kartoittaa datanhallintaa tarvitsevaa ja tieteellistä laskentaa hyödyntävää tutkimusta ja koulutusta eri tieteenaloilla. Ohjausryhmän asialistalla on myös varmistaa alan tutkimukseen ja koulutukseen liittyvien tulosten laaja vaikuttavuus yhteiskunnassa.

Lisätietoja:

Erja Heikkinen, tiedeasiainneuvos, tiedepolitiikan ryhmän päällikkö (OKM), p. 029 533 0101
Sebastian von Alfthan, vanhempi sovellusasiantuntija (CSC Oy), p. 040 588 8688
Pekka Lehtovuori, johtaja, Tutkimuksen palvelut (CSC Oy), p. 050 3819723

CSC:n palvelut tutkimukselle
Datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelma
OKM:n tiedote 15.2.2018: Tutkimuslaitosten datanhallinnan ja tieteellisen laskennan selvitys valmistui

 

DL2021-kehittämisohjelman avulla ratkaistavia laskennallisen ja datakeskeisen tutkimuksen käyttötapauksia

Suuren skaalan simulaatiot

  • Perinteinen suurteholaskenta, jonka hyödyntäjinä erityisesti fysikaalisten tieteiden edustajat
  • Tutkimuskohteina mm. ilmastonmuutos, avaruussää, fuusioreaktiot, tähtitieteen ja hiukkasfysiikan ilmiöt

Keskikokoiset simulaatiot

  • Materiaalitieteiden tutkimus, energiateknologiset haasteet, kemian ja muiden luonnontieteiden tutkimuskysymykset (esim. biofysikaalinen solun toiminnan simulointi)
  • Paikkatietoaineistojen hyödyntäminen
  • Kattavat laskenta-ajassa mitattuna ison osan CSC:n nykyisestä asiakaskäytöstä

Dataintensiivinen laskenta

  • Bioinformatiikan tutkimus, jonka tutkijat muodostavat tällä hetkellä suurimman dataintensiivisen laskennan käyttäjäryhmän CSC:llä
  • Kielitieteellinen tutkimus ja muut digitaaliset ihmistieteet
  • Data-analytiikan käyttö liiketoimintatiedon analysoinnissa ja taloustutkimuksessa

Dataintensiivinen laskenta sensitiivisellä datalla

  • Lääketieteellinen potilasaineistoihin perustuva tutkimus, esim. syöpä- ja epilepsiatutkimukset sekä geeni- ja kuvantamisdatan analysointi
  • Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ja ihmistieteiden haastatteluaineistot sekä ääni-, kuva- ja videotallenteet
  • Rekisteriaineistot ja muut yksilöiviä henkilötietoja sisältävät aineistot
  • Edellyttää muun muassa paremman tietoturvatason ympäristöä ja työkaluja datan käyttöoikeuksien hallintaan

Tekoäly

  • Oppivien algoritmien ja moninaisten datalähteiden hyödyntäminen tieteen ja elinkeinoelämän haasteisiin, esim. keinonäkö ja älykäs liikenne
  • Käyttö laajenemassa uusille alueille, kuten bio- ja ihmistieteet, esim. luonnollisen kielen tutkimus

Internet of Things (IoT) ja datavirrat

  • Jatkuvan datavirran tietolähteiden hyödyntäminen, kuten mittaussatelliitit, säätutkat, sensoriverkostot, osakekurssit, sosiaalisen median viestivirrat
  • Internettiin kytkeytyvien datavirtalähteiden hyödyntäminen (esineiden Internet) esim. robotiikassa ja teollisuuden sovelluksissa