Datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelman ohjausryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran
Hallitus on kevään 2017 puolivälitarkastelussaan osoittanut datanhallinnan ja suurteholaskennan kehittämiseen yhteensä 33 miljoonaa euroa, jolla nostetaan alan tutkimusinfrastruktuuri kansainväliselle tasolle ja vahvistetaan tekoälyyn liittyvää tutkimusta ja koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on asettanut datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelman ohjausryhmän ohjaamaan rahoitusta. Ohjausryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran 18.9.2017. Sen tehtävänä on vastata kehittämisohjelman eri kokonaisuuksista ja niiden kytkemisestä toisiinsa, ja tukea näin datakeskeisen tutkimuksen osaamisen kehittymistä Suomessa. Ohjausryhmä koostuu ministeriöiden, tutkimusorganisaatioiden ja yrityskentän edustajista.
Vuosina 2017–2021 OKM toteuttaa yhdessä tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden kanssa datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden kehittämisohjelman. Ohjelman puitteissa päivitetään alan infrastruktuureja kansainvälisen yhteistyön varmistavalle tasolle sekä parannetaan tutkimuksen ja koulutuksen palveluita.
Suuritehoisen data-analyysin merkitys kasvaa tutkimuksessa sekä tuote- ja palvelukehityksessä. Päivitetyn infrastruktuurin avulla pystytään vastaamaan alati kasvaviin kapasiteettitarpeisiin sekä voidaan kehittää kaikkia tieteenaloja hyödyttäviä laskentamenetelmiä ja laskennan infrastruktuureja.
Uutta osaamista
CSC:n kautta suomalaisilla korkeakouluilla on keskitetysti käytössään kansainvälisen tason suurteholaskennan ympäristö. Kun uudistettava infrastruktuuri ja siihen liittyvät palvelut tarjotaan tutkimusyhteisön käyttöön aiempaa laajemmin, edistetään samalla osaamisen kasvun mahdollisuuksia. Uudistus palveleekin yhä kasvavaa määrää käyttäjiä. Nyt käynnistetty kehitysohjelma avaa tutkimuslaitosten tutkijoille tasa-arvoisen pääsyn kansalliseen laskenta ja datanhallintaympäristöön korkeakoulujen tutkijoiden kanssa. Samanaikaisesti dataintensiiviset ja laskennalliset menetelmät valtaavat yhä enemmän jalansijaa myös uusilla tieteenaloilla.
Ohjelmassa huomioidaan erityisesti eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämispolitiikka. Suomalaiset toimijat ovat aktiivisesti mukana monissa eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuureissa, ja vahvaa kansallista infrastruktuuria ja osaamista tarvitaan kansainvälisten ympäristöjen ja eurooppalaisen tutkimusrahoituksen hyödyntämiseksi.
– Pienen maan taktiikkana datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuureissa on taata riittävän kunnianhimoinen kotimainen kapasiteetti, joka on uskottava ja yhteensopiva myös erityisesti alan eurooppalaisen kehityksen kanssa. Näin turvaamme pääsyn huipputason kansainvälisiin infrastruktuureihin, joihin kansallisesti ei ole mahdollista ja perusteltua panostaa, sanoo ohjausryhmän puheenjohtaja, tiedeasiainneuvos Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Kotimaisen osaamisen vahvistamisella voidaan myös synnyttää uutta elinvoimaista liiketoimintaa, tukea julkishallinnon toimintoja sekä kasvattaa alan tutkimuksen ja koulutuksen tuloksien yhteiskunnallista vaikuttavuutta esimerkiksi tekoälyn sovelluksien saralla.
Ohjausryhmän jäsenet:
- tiedeasiainneuvos, ohjausryhmän puheenjohtaja Erja Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö
- erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen, sosiaali- ja terveysministeriö
- kaupallinen neuvos Antti Eskola, työ-ja elinkeinoministeriö
- viestintäneuvos Anne Miettinen, liikenne-ja viestintäministeriö
- professori Sampsa Hautaniemi, Helsingin yliopisto
- vararehtori Kirsi Viskari, Saimaan ammattikorkeakoulu
- ohjelmapäällikkö Sirpa Thessler, Luonnonvarakeskus
- pääjohtaja Heikki Mannila, Suomen Akatemia
- kehityspäällikkö Tiina Tanninen-Ahonen, Innovaatiorahoituskeskus Tekes
- tutkimusjohtaja Esa Virtanen, ABB Oy
- professori Paula Eerola, Helsingin yliopisto
- opetusneuvos Petteri Kauppinen, opetus-ja kulttuuriministeriö
Asiantuntijajäsenet:
- opetusneuvos Juha Haataja, opetus-ja kulttuuriministeriö
- ylitarkastaja Sami Niinimäki, opetus-ja kulttuuriministeriö