News

Back

Kansallinen digitaalinen kirjasto kehitti digitaalisten kulttuuriperintö- ja kirjastotietovarantojen hyödynnettävyyttä

Kansallisesta digitaalisesta kirjastosta (KDK) on kasvanut toimintansa aikana merkittävä tietovaranto- ja palvelukokonaisuus, toimintamalli ja osaamiskeskittymä. KDK-hankkeen ulkoisen arvioinnin tulokset ovat kokonaisuudessaan myönteisiä ja hanke on saavuttanut tavoitteensa kaikilla osa-alueilla joko hyvin tai melko hyvin. Julkaistu hankkeen loppuraportti kuvaa erityisesti KDK:n kolmannen hankekauden 2014–2017 toimintaa ja tuloksia.

Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) oli opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2008–2017 toteutettu hanke, jossa kehitettiin ratkaisuja digitaalisten kulttuuriperintö- ja kirjastotietovarantojen tehokkaaseen ja laadukkaaseen luomiseen, hallintaan, jakeluun ja pitkäaikaissäilytykseen. KDK-hanke on ollut kulttuuriperintöorganisaatioiden mittavin yhteistyöhanke Suomessa. Hanke on sekä tiivistänyt kirjasto-, arkisto- ja museosektorien välistä yhteistyötä että johtanut kunkin sektorin sisäiseen koordinaatioon, tarpeiden priorisointiin ja päällekkäisyyksien vähentämiseen.
 


KUVA: THINKSTOCK


Hankkeen tulokset osoittavat, että laadukkaan ja luotettavan tiedon saatavuus ajasta ja paikasta riippumatta on merkittävä yhteiskunnallinen voimavara. Kaikille avoin ja arkeen kiinnittyvä kulttuuriperintö edistää yhteiskunnallista moniarvoisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta. KDK:n toiminnan tuloksena on syntynyt sekä konkreettisia ratkaisuja ja tuotantokäytössä olevia palveluita että abstraktimpia tuloksia, kuten sektoreiden keskinäisen tuntemuksen kasvua ja yhteisten palveluiden käyttöönoton tuottamia kustannushyötyjä.

KDK toimi laajassa yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön toisen merkittävän hankkeen, Avoin tiede ja tutkimus (ATT), kanssa. Molempien hankkeiden tuloksia hyödynnetään jatkossa tutkimuksen avoimuuden ja digitaalisen kulttuuriperinnön edistämistyössä. KDK:ssa tuotetut palvelut, aineistojen saatavuutta parantava Finna ja aineistojen säilyvyyttä edistävä Kulttuuriperintö-PAS-palvelu, jatkavat toimintaansa.

Finna-palvelusta vastaa Kansalliskirjasto ja Kulttuuriperintö-PAS-palvelusta CSC. Palveluita kehitetään jatkossakin yhteistyössä osallistuvien organisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Vuodesta 2018 Kansalliskirjasto vastaa digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden ajankohtais- ja yhteentoimivuusasioiden viestinnästä ja edistää alan yhteistyötä. Pääasiallisena viestintäkanavana tulee olemaan myöhemmin keväällä julkaistava verkkosivusto.

Finnassa on tällä hetkellä 230 kirjaston, arkiston ja museon aineistoja ja palveluita. Uusia organisaatioita liittyy mukaan Finnaan jatkuvasti. Digitaalisten aineistojen säilyvyyttä edistävän Kulttuuriperintö-PAS-palvelun hyödyntäjiin on tällä hetkellä liittynyt seitsemän organisaatiota. Säilytettävän aineiston laajuus ja kattavuus lisääntyy edelleen lähivuosina. KDK-hankkeella on ollut merkittäviä vaikutuksia myös osaamisen vahvistamisessa sekä tietojen ja järjestelmien yhteentoimivuuden parantamisessa.

KDK on tuot­tanut välitöntä vaikuttavuutta mahdollistaessaan digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen tehokkaan ja luotettavan tuottamisen, jakamisen, hallinnan ja pitkäaikaissäilyttämisen se­kä näihin liittyvien palveluiden laajentamisen. Lisäksi hanke on edistänyt kulttuuriperintö­aineistojen saatavuutta ja hyödyntämistä.

Kansallinen digitaalinen kirjasto; Loppuraportti hankekaudelta 2014–2017 

Lisätietoja:

kulttuuriasiainneuvos Minna Karvonen, OKM, p. 02953 30142
ylitarkastaja Tapani Sainio, OKM, p. 02953 30336

Finna:
palvelujohtaja Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto, p.050 552 3056, kristiina.hormia@helsinki.fi

Kulttuuriperintö-PAS-palvelu:
kehityspäällikkö Kimmo Koivunen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus,
p. (09) 457 2001, kimmo.koivunen@csc.fi

KDK-hankkeen ulkoinen arviointi. Tulosraportti 13.10.2017 (pdf) 
Finna.fi