Uutisia

LUMIn toinen pilottivaihe täydessä vauhdissa

LUMIn toinen pilottivaihe täydessä vauhdissa

LUMI-supertietokoneen toisen pilottivaiheen projektit, jotka käyttävät LUMI-supertietokoneen GPU-osiota, ovat päässeet täyteen vauhtiin. 


 

Toisessa pilottivaiheessa pyritään testaamaan grafiikkasuoritinosion skaalautuvuutta, luomaan grafiikkasuorittimien työkuormia ja testaamaan erityisesti tallennusjärjestelmien sietokykyä vakaustestausta varten. Lisäksi pilotointivaiheen tarkoituksena on saada palautetta pilottikäyttäjiltä.
Pilottivaiheeseen valitut 28 hanketta valittiin LUMI-konsortiomaista, ja ne edustavat monia eri tieteenaloja:

  • Belgia: Giovanni Lapenta (KU Leuven, matematiikan laitos, matemaattisen plasma-astrofysiikan keskus), Lif – Lumi data Inference Framework for astrophysical applications (Lumi-datan interferenssikehys astrofyysisissä sovelluksissa)
  • Belgia: Tim Lebailly (KU Leuven, sähkötekniikan laitos), Spatial-Aware Self-Supervised Learning (Tilatietoinen itseohjattu oppiminen)
  • Islanti: Eric Michael Sumner (University of Iceland), ACUTE (Acoustic and Tactile Engineering laboratory), ACUTE (Akustisuuteen ja tuntoaistiin perustuva laboratorio)
  • Islanti: Dirk Norbert Helmrich (University of Iceland), Visualization as Data Source for Machine Learning (Visualisointi datan lähteenä koneoppimiselle)
  • Tšekki: Sergiu Arapan, Dominik Legut (Ostravan tekninen yliopisto), Urszula Wdowik (Academic Computer Centre Cyfronet AGH), Computational search for novel two dimensional thermoelectric materials (Uusien kaksiulotteisten lämpösähkömateriaalien etsintä tietokoneavusteisesti)
  • Tšekki: David Číž (Ostravan tekninen yliopisto), Benchmarking TensorFlow on AMD GPUs (TensorFlow-vertailu AMD:n GPU:illa)
  • Tšekki: Oldřich Plchot (Brno University of Technology, informaatioteknologian tiedekunta), Training transformer based neural models for speech applications (Muuntajapohjaisten neuraalimallien koulutus puhesovelluksiin)
  • Tanska: Troels Haugbølle (Niels Bohr Institutet, Kööpenhaminan yliopisto), How are stellar systems born? (Miten tähtijärjestelmät syntyvät?)
  • Tanska: Tejs Vegge ja Adam Maximilian Wilson (Tanskan teknillinen yliopisto), BIG-MAP: Battery Interface Genome – Materials Acceleration Platform (Akkurajapinnan genomi – materiaalien kiihdytysalusta)
  • Tanska: Benjamin Jäger (Etelä-Tanskan yliopisto, matematiikan ja tietotekniikan laitos), Stress-testing LUMI with Lattice QCD (LUMIn stressitesti Lattice QCD:llä)
  • Viro: Oriol Corcoll, Mykyta Baliesnyi, Daniel Majoral, Tarun Khajuria ja Aqeel Labash (Tarton yliopisto), Deep Reinforcement Learning for Artificial Agents (Tekoagenttien syvä vahvistusoppiminen)
  • Viro: Mark Fišel, Andre Tättar, Liisa Rätsep, Lisa Korotkova ja Taido Purason (Tarton yliopisto, luonnollisen kielen käsittely), Research of Multilingual Modularized Neural Machine Translations (Monikielisten modularisoitujen neuroverkkokäännösten tutkimus)
  • Viro: Kairit Sirts, Alfred Saidlo, (Tarton yliopisto, luonnollisen kielen käsittely), Estonian BART model training (Viron BART-kielimallin koulutus)
  • Suomi: Sampo Pyysalo (Turun yliopisto), Deep Generative Language Modeling for Finnish (Suomen syvä generatiivinen kielimalli)
  • Suomi: Maarit Käpylä (Aalto-yliopisto), Verifying Small-Scale dynamo action in the Sun (Auringon pienimuotoisen dynamotoiminnan todentaminen)
  • Suomi: Pekka Ruusuvuori (Turun yliopisto), AI-PRO
  • Norja: Mats Carlsson (Oslon yliopisto, teoreettisen astrofysiikan instituutti), Solar Atmospheric Modelling (Aurinkoilmakehän mallinnus)
  • Norja: Stephan Oepen (Oslon yliopisto), Very Large Language Models in the Nordics (VLLMN, Erittäin laajat kielimallit Pohjoismaissa)
  • Norja: Børge Arntsen (Norjan teknillinen yliopisto), Deep seismic imaging (Syvä seisminen kuvantaminen)
  • Puola: Gabriel Wlazłowski (Varsovan teknillinen yliopisto), Turbulent dynamics in superfluid Fermi systems (Turbulenttinen dynamiikka superfluideissa Fermi-järjestelmissä)
  • Puola: Piotr Korcyl (Jagiellonian yliopisto), Calculating hadron structure functions at small Bjorken-x using GPGPU processors (Pienen Bjorken-x:n hadronirakenteen funktioiden laskeminen GPGPU-prosessoreilla)
  • Puola: Michał Dzikowski (Varsovan ICM University), High resolution and high performance simulations of porous media flows using lattice Boltzmann method (Huokoisten väliainevirtojen korkearesoluutioiset ja suorituskykyiset simulaatiot hila Boltzmann -menetelmällä)
  • Ruotsi: Thorsten Mauritzen (Tukholman yliopisto, meteorologian laitos), William Sawyer (CSCS), Luis Kornbleuh (Max-Planck-Institut für Meteorologie) ja Qiang Li (ENCCS), Next generation global climate models (Seuraavan sukupolven globaalit ilmastomallit)
  • Ruotsi: Erik Lindahl (SciLifeLab), Mark Abraham ja Artem Zhmurov (ENCCS), Lipid modulation of ion channel gating – showcasing the GROMACS AMD GPU port (Ionikanavan porttitoiminnan lipidimodulointi – esittelyssä GROMACS AMD -grafiikkasuoritinportti)
  • Ruotsi: Philipp Schlatter (KTH Royal Institute of Technology, mekaniikan laitos), XLarge-scale simulations in Stability, Transition, Turbulence and Control (Erittäin suuret simulaatiot vakaudessa, siirtymässä, turbulenssissa ja ohjauksessa)
  • Sveitsi: Fiorina Ciorba (Baselin yliopisto), Lucio Mayer (Zürichin yliopisto) ja Rubén Cabezón (Baselin yliopisto): Simulating Subsonic turbulence with SPH-EXA2 on LUMI (Aliääniturbulenssin simuloiminen SPH-EXA2:n avulla LUMIlla)
  • Sveitsi: Juerg Hutter (Zürichin yliopisto), Water-TiO2 interface structure from double-hybrid density functional (Vesi-TiO2-rajapintarakenne kaksoishybriditiheysfunktionaalisuudesta)
  • Sveitsi: Marnik Bercx, Nicola Marzari (EPFL), AiiDA “hero run” using SIRIUS-enabled QE 

Tuotantokäyttö alkaa pian

Grafiikkasuorittimen pilottivaiheen jälkeen LUMI-supertietokone on lähes lopullisessa kokoonpanossaan, ja yleinen käyttöönotto (General Availability) tapahtuu joulukuussa 2022.

LUMIn käytöstä ja resurssienjaosta on lisätietoja LUMI-verkkosivujen Get started -osiossa. 

Katso video GPU-järjestelmän saapumisesta CSC:n Kajaanin datakeskukseen alla olevalta videolta:

 

Lue tarkemmin lisää yhdestä suomalaisesta LUMI-pilottiprojektista ja katso video: 
Kieliteknologia on välttämätön pienten kielten selviytymisen kannalta.