News

Back

Tiedon liikkuvuus ja yhteiset toimintamallit tukevat jatkuvaa oppimista


KUVA: THINKSTOCK

Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi selvityksen jatkuvan oppimisen tukemisesta osana Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n toimeenpanotyötä. CSC:n koordinoiman selvityksen keskeisin kysymys oli, miten jatkossa mahdollistetaan sujuva koulutustarjontatiedon liikkuvuus, digitaaliseen opetukseen osallistuminen ja avointen oppimateriaalien hyödyntäminen. Esiselvityksessä kuvattiin teknisesti ja hallinnollisesti yksinkertainen, avoimen ja joustavan opiskelun toteutustapa, jolla tuetaan oppimista niin opiskelijan, opetushenkilöstön, ohjauksen kuin korkeakoulun kannalta.

Tavoitteena on, että vuonna 2030 avoin koulutustarjonta on saatavilla ja tarkasteltavana yhteisessä kansallisessa palvelussa, jossa myös tutkinto-opiskelijat pystyvät tarkastelemaan koulutusmahdollisuuksiaan, koulutusten sisältöä ja tarjonnan vastaavuuksia kotikorkeakouluissaan. Avoimet oppimisympäristöt ja -materiaalit ovat kenen tahansa hyödynnettävissä, ja siirtyminen eri korkeakoulujen oppimisalustojen välillä on esteetöntä. Tarjonnan avaaminen kotikorkeakoulua laajemmalle joukolle on teknisesti helppoa, ja tiedot oppijoista taustatietoineen kulkevat sujuvasti järjestelmästä toiseen.

Korkeakoulut ovat pitkään tehneet työtä opiskelun ja opetuksen tuen sekä hallinnon yhteentoimivuuden ja yhteisten toimintamallien edistämiseksi. Selvitys kuvaa yhteentoimivuuden lisäkehitystarpeita tulevaisuudessa, jossa korkeakouluopiskelijat opiskelevat laajasti yli korkeakoulurajojen vision tavoitteiden mukaisesti. Osa tarvittavista ratkaisuista on kaikkia koulutusasteita koskevia, ja siten niitä on syytä ratkoa yhdessä. Esimerkkinä kaikkia koskettavasta teemasta on avointen oppimateriaalien löydettävyyden ja hyödyntämisen tukeminen.

Kehityspäällikkö Jonna Korhonen CSC:ltä kuvaa selvitystyötä seuraavasti:

– Selvityksen teemat ovat äärimmäisen ajankohtaisia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Keskeisiä aiheita ovat oppijuuden muutos, yksilölliset oppimisen ja osaamisen kartuttamisen oppimispolut sekä se, miten näitä voidaan tukea erilaisin digitaalisin ratkaisuin ja analytiikan avulla.

Esiselvitys ei tuottanut valmista ratkaisua tavoitetilan toteuttamiseksi, vaan loi lähtökohdan toteutuksen tarkemmalle suunnittelulle yhdessä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa. Esiselvityksen tuloksena todettiin tarve yhä kehittää toimintamalleja, teknisiä ratkaisuja, tietovirtoja sekä tietojen yhteentoimivuutta. Kehittämisen tarkemmat suuntaviivat täsmentyvät syksyllä.
 

Lisätietoa:

Esiselvitys on julkaistu 1.6.2018 ja se on luettavissa täältä: OppiJana 2030-esiselvitys