Tukea tekoälytutkimukselle - laaja murros koskettaa tutkijoita tietojenkäsittelytieteestä digihumanisteihin

Suomen Akatemia myönsi viime vuoden lopussa yli 13 miljoonaa euroa tekoälytutkimukseen. ICT2023-ohjelman tekoälyhankkeille myönnettiin reilut kuusi miljoonaa euroa ja Tekoälyn uudet sovellukset fysikaalisten tieteiden ja tekniikan tutkimuksessa -akatemiaohjelman (AIPSE) tutkimushankkeille yhteensä seitsemän miljoonaa euroa.

Suomen Akatemia ja Business Finland (ent. Tekes) koordinoivat yhdessä ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmaa, jolla tavoitellaan syvän tietojenkäsittelyosaamisen kehittymistä Suomessa ja uusien tietoteknisten menetelmien laaja-alaista hyödyntämistä. AIPSE-akatemiaohjelmassa edistetään puolestaan tekoälyn hyödyntämistä fysikaalisissa tieteissä ja tekniikan tutkimuksessa.

Erilaisten datalähtöisten menetelmien merkitys tutkimuksessa, hallinnossa ja teollisuudessa kasvaa jatkuvasti. Tekoälymenetelmien taustalla ovat koneoppimisen, hahmontunnistuksen, tilastotieteen, tiedonlouhinnan ja tietokantatekniikoiden laskennallisten ja ohjelmistoteknisten menetelmien merkittävät edistysaskeleet sekä laskentatehon nopea kasvu. Näillä uusilla menetelmillä on laajoja sovelluksia myös tieteenteossa.

̶  Suomessa on tehty pitkään korkeatasoista koneoppimisen tutkimusta, joten on hienoa nyt nähdä menetelmien yleistyvän koko yhteiskunnassa. Me tuemme tutkijoita tarjoamalla tekoälysovellusten vaatimaa raskasta GPU-laskentakapasiteettia, ylläpitämällä laskentaan tarvittavia ohjelmistoja sekä järjestämällä kursseja. Kyse on laajasta murroksesta, joka koskettaa erilaisia tutkimusryhmiä tietojenkäsittelytieteestä digitaalisiin ihmistieteisiin. Aivan uudet tieteenalat ottavat laskennallisia menetelmiä käyttöön esimerkiksi valmiiden konenäkösovellusten avulla, joten panostamme myös helppokäyttöisten palvelujen kehittämiseen uusille asiakasryhmille, kertoo kehityspäällikkö Aleksi Kallio CSC:stä.

Akatemian AIPSE-ohjelmassa on mukana useita pitkään CSC:n palveluita käyttäneitä ansioituneita tutkijoita.

Akatemiaprofessori Hannu Häkkinen (Jyväskylän yliopisto) ja professori Tommi Kärkkäinen etsivät AIPSE-akatemiaohjelman hankkeessaan läpimurtoa nanomateriaalien laskennallisessa tutkimuksessa.

̶  Tutkimuksen tulokset auttavat kehittämään uudenlaisia nanopartikkeleja, joita voidaan käyttää esimerkiksi biologisessa kuvantamisessa, katalyysireaktioissa ja biologisina ilmaisimina. Tuloksena saatavat uudet algoritmit ja ohjelmistot tulevat hyödyttämään nanomateriaalien rakennetutkimusta myös laajemmin", kertoo akatemiaprofessori Hannu Häkkinen Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.

Adam Fosterin (Aalto-yliopisto) hanke tarjoaa mahdollisuuden kehittää systemaattisen koneoppimisen lähestymistapaa atomivoimamikroskopiakuvien ymmärtämiseksi ja ennustamiseksi. Laskennallista tomografista atomivoimamikroskopiaa käytetään yhä enemmän nanomittakaavan karakterisoinnissa monenlaisissa fysikaalisissa, biologisissa ja kemiallisissa prosesseissa.

Patrick Rinke (Aalto-yliopisto) tutkii mikroskooppisia rakenteita kehittämällä tekoälymenetelmiä ja yhdistämällä niitä kvanttimekaanisiin simulaatioihin. Toiminnalliset hybridiset materiaalit ovat orgaanisista molekyyleistä ja epäorgaanisista kiteistä muodostettuja yhdisteitä, jotka parantavat molempien ainesosien toiminnallisia ominaisuuksia ja pystyvät suorittamaan erityisiä toimintoja uusissa sovelluksissa ja laitteissa. Näiden materiaalien toiminnallisuuden kontrolloimiseksi tarvitaan parempaa tietoa niiden yksityiskohtaisesta mikroskooppisesta rakenteesta.

Lähteinä on käytetty Suomen Akatemian tiedotetta ja Jyväskylän yliopiston tiedotetta.

Tietoa ohjelmista:

AIPSE

ICT2023

Rahoitetut hankkeet:

ICT 2023: Laskenta, koneoppiminen ja tekoäly

AIPSE-hankkeet

CSC:n palvelut tutkimukselle